Hyvästi rauha

Seesteinen kausi alkaa kaiketi olla lopuillaan. Nyt nuo valopäät on keksineet kävelemisen jalon taidon, ja urhoollisen harjoittelun lopputuloksena todennäköisesti kiipeävät laatikostaan pikapuoliin kaikkeen maailmaan. Onneksi tuo on kaiketi vielä jonkin aikaa melkoisen horjuvaa ja hidasta matkantekoa.

Haukuntaa ja murinaa on harrastepohjalta toimitettu myös kiitettävissä määrin, yleensä aamuyöstä. Äänimaailma on oikeastaan ihan mielenkiintoinen, mm. vinkunaan on tullut mukaan ihan oikeita melodioita. Ei pahaa ettei vähän hyvääkin. Toisin sanoen, kun johonkin epäinhimilliseen aikaan aamulla herään satunnaiseen sekoitukseen kitinää ja haukkumista, ei välttämättä päivä ole aivan täysin pilalla. Kaiki on nyt onneksi pelkkänä korvana, ja syöksyy hiljentämään alkavat mielenosoitukset kiitettävän pienellä viiveellä.

Vitsikkäitä veijareita nuo on koko konkkaronkka, vaikka silmätkin on vielä ummessa. Meg on edelleen suurin ja kaunein, mutta uroksenrääpäleet älyttömän kekseliäitä kohdatessaan haasteita. Nykyään lähinnä syövät, nukkuvat, maiskuttelevat unissaan, hoipertelevat ja pissailevat pitkin pentulaatikkoa.