Kakarakatsaus kolmannen viikon jälkeen

No jaa, tämä kyllä menee jo lähelle neljännen viikon loppupuolta. Vähän on kehnosti kerennyt päivittelemään (sanan sekä vanhassa, että uudemmassa merkityksessä) koira-asioita tänne, kun on ollut tätä hässäkkätä tässä. Kuitenkin, kolmannen viikon jälkeen painot olivat seuraavasti (syntymäjärjestyksessä siis):

1450g Meg
1200g Glen/Mac
1100g Fly/Shep(!?)
1100g Mac/Glen

Temppurepertuaari on koiraksilla suurentunut valtavasti. Joko sen johdosta, tai siihen johtaen, on Kaiki alkanut leikkimään pikkuisten kanssa ahkerasti. Se on muutenkin huomattavasti enemmän kiinnostunut niistä nyt, kun niistä on jotain älyllisempää haastetta. Leikkivät nuo pikku-terroristit keskenäänkin, vaikka välillä se ei tunnu olevan ihan synkroonissa. Käy nimittäin usein niin, että joku alkaa saalistamaan toista, ja toinen jatkaa paperin pilkkomista tai kiven raapimista tai mitä nyt olikaan tekemässä eikä välitä tuon taivaallista hyökkäävän osapuolen alistamisyrityksistä!

Kuten em. kivimöhkäleestä voi päätellä, on pentuhäkki kokenut rajuja muutoksia. Tämä siis sen takia, että keksivät kiipeillä entisestä pois sontimaan pitkin poikin mattoja. Alkajaisiksi toin Kaikin vanhan pentuhäkin alkuperäisen pentulaatikon sisälle, mutta ei ollut kovin kätevää lukita koko konkkaronkkaa pitkiksi ajoiksi emoltaan piiloon. Haju oli aika mojova kun jätin ne pisimmäksi aikaa keskenään (2 tuntia) ja tulin takaisin kotiin. Oli häkki jäänyt siivoamatta, ja scheissea oli rutkasti. Tästä syystä rakensin 2m x 2m ulkohäkin keskelle olohuonetta, ja kirjoitan tätäkin itse nurkkaan ahistettuna. Täytyy laittaa jossain välissä kuvia häkkijärjestelystä, on ihan hauska viritelmä. Ainakin on pennuilla tilaa, ja Kaiki pääsee niitä katsomaan aina kun tahtoo. Siksi toisekseen siellä on nyt niille paloja peruskalliosta johon raapia kynsiään, sekä kaiken sorttisia kiipeilyvirityksiä jotta tulee ketteriä elukoita!

Kolmiviikkoiskuviakin on, ne vain on Arkkikuvaaja Juhon kamerassa, joten niitä odotellessa. Niissä taisi olla jo vähän enemmän äksöniä, ovat nyt jo melko vilkkaita epeleitä... Pidettiin leimaamispippalot porukalla, ja tytöt helli pentuparat aivan pilalle. Kai ne tätä rataa tottuu ihmisiin ihan hyvin. Eivät ole olleet moksiskaan vaikka on jo pari kertaa ollut talo täynnä immeisiä.

Kaksviikkoiskuvat

Kolmas viikko käyntiin

No nyt on silmät sirrillään ja suuri maailma avautuu valoisana. Pöhölöt telmii ja tuheltaa jo ihan kunnolla, ja kaluaa toistensa jalkoja ihan tosissaan. Onneksi noilla ei ole vielä hampaita. Ylikätilö Rami kävi vähän ihmettelemässä elukoita pitkästä aikaa :) Nyt näistä alkaa olla jotain iloakin, kun voi seurata epätoivoisia karkausyrityksiä. Pako voi silti olla lähiaikoina ihan todennäköinenkin, mm. Fly (ohut viiru nupissa) käytti jo hyödykseen toista pentua yrityksessään kavuta yli laidan... Täytyy varmaan laittaa niille pehmyt peti tuohon laatikon ulkopuolellekin, jos vaikka yöllä lähtevät tutkimusretkelle!

Yksviikkoiskuvat

Hyvästi rauha

Seesteinen kausi alkaa kaiketi olla lopuillaan. Nyt nuo valopäät on keksineet kävelemisen jalon taidon, ja urhoollisen harjoittelun lopputuloksena todennäköisesti kiipeävät laatikostaan pikapuoliin kaikkeen maailmaan. Onneksi tuo on kaiketi vielä jonkin aikaa melkoisen horjuvaa ja hidasta matkantekoa.

Haukuntaa ja murinaa on harrastepohjalta toimitettu myös kiitettävissä määrin, yleensä aamuyöstä. Äänimaailma on oikeastaan ihan mielenkiintoinen, mm. vinkunaan on tullut mukaan ihan oikeita melodioita. Ei pahaa ettei vähän hyvääkin. Toisin sanoen, kun johonkin epäinhimilliseen aikaan aamulla herään satunnaiseen sekoitukseen kitinää ja haukkumista, ei välttämättä päivä ole aivan täysin pilalla. Kaiki on nyt onneksi pelkkänä korvana, ja syöksyy hiljentämään alkavat mielenosoitukset kiitettävän pienellä viiveellä.

Vitsikkäitä veijareita nuo on koko konkkaronkka, vaikka silmätkin on vielä ummessa. Meg on edelleen suurin ja kaunein, mutta uroksenrääpäleet älyttömän kekseliäitä kohdatessaan haasteita. Nykyään lähinnä syövät, nukkuvat, maiskuttelevat unissaan, hoipertelevat ja pissailevat pitkin pentulaatikkoa.

Yksiviikkoissynttärit

Tänään täytti pennut viikon, ja kasvu voidaan todeta hyväksi! Joka jannu on tuplannu painonsa, ja passiivisuudesta ei voi syyttää yhtäkään. Yksiviikkoiskuvat otti valokuvauksen suurvisiiri Marko, ja ne laitan jossain vaiheessa näkyville.

Kaiki on oppinut viikon mittaan monta oppituntia vastuusta... Pennut ovat nyt sille selvästi sen omia, esim. hetki sitten se ei antanut viedä laatikosta punnitukseen pentua, kun hoksasi aikomukseni. Hyvä hyvä siis. Meillä on Kaikin kanssa diili: se ruokkii, kasvattaa ja siistii pennut, minä lämmitän leivinuunilla talon siihen kuntoon, että sillä ei ole pentujen ruumiinlämmöstä huolta.

Ensimmäinen pentujen maailmaa varten valmentamiseen tarkoitettu koe on suoritettu: tein pennuille lämpövaihtelusimulaation päästämällä talon hieman normaalia kylmemmäksi, ja lämmitin sitten vähitellen uunilla normaalia kuumemmaksi. Pentupesä on nurkassa johon hohkaa uunin lämpö takan kautta hyvin. Selvästikin aistivat muutoksen, ja toimivat sen mukaan: kun oli kylmempää, kokoontuivat kaikki yhteen tiukkaan läjään; kuumemman ajan koittaessa jakaantuivat väljemmäksi ja lopulta täysin erilleen. Nyt on lämpötila taas keskitasoa, ja sen näkee myös keskipakatuista pentukasoista.

Kaiki on vaatinut nyt huomattavasti enemmän aktiviteettiä kuin tiineysaikana. Pentujen hoito ei ilmeisesti ole tarpeeksi haastavaa, joten toko-kävelyt ja erinäiset tavoitteelliset virikkeet tekee sen kärsivällisemmäksi pentujen kanssa. Pelkän penturuoan tyrkyttämisen lopetin myös, alkoi olla vihjeitä tulevasta adhd-kohtauksesta. Nyt on ruokavalio energiapitoisuudeltaan järkevämpi, ja se hoitaa pentuja paljon aikuisemmin.

Laitoin pennuille synttärilahjaksi pehmeämmän pedin, kyllä niiden nyt kelpaa.

P.S. Pentujen elämää voi silloin tällöin seurata suorassa lähetyksessä osoitteessa http://www.ustream.tv/channel/kaikin-synnytyskanava (kiitos kanavan nimeämisestä isälleni). Salasana on kaikizorro. Toivottavasti saan joskus jostain weppikameran hankittua jonka voin lykätä jatkuvasti kuvaamaan... Tällä hetkellä kanava on auki lähinnä silloin kun en ole itse paikalla, koska käyttämäni kamera on tietokoneessa kiinteästi kiinni.

Keskiyön painot

Koko poppoolla on paino nousussa:
Meg 400g,
2 400g,
3 300g,
4 310g,

Tuli tuossa mieleen että hauskasti täyden kuun aikaan syntyivät... Näistä koirista tulee varmaan aika spesiaaleja susia.

Kuulumisia pentulaatikon reunalta

Kaiki on alkanut hamstraamaan kaikenlaista irtotavaraa. Löysin äskettäin pentupesän nurkasta satunnaisen usb-kaapelin, enkä alkuunkaan ymmärrä mitä hyötyä siitä voisi pennuille olla! Ehkäpä tässä on menossa jonkin sortin atk-koulutus? Sanovat että bordercollie on viisas rotu. Ehkäpä seuraava sukupolvi on jo facebookissa.

Muuten pentulassa menee hyvin, pennuilla on oma meininki: syö, nuku, syö. Pientä sukupuolisyrjintää on havaittavissa, Meg tykkää nukuksia omissa oloissaan eikä poikain kanssa läjässä... Toivottavasti kyseessä on sen oma valinta eikä mitään normaalista poikkeavaa. Kaikin kanssa se tuntuu olevan hyvää pataa, ja se lienee tärkeintä tässä vaiheessa. Maitoravintolaan ryömii jok'ikinen jantteri vimmatulla tarmolla, joten hurjaa kasvua on tiedossa! Jäämme seuraamaan Megin meininkiä.

//EDIT: Jatkotarkkailun tuloksena ilmeni, että monesti ensimmäisenä syönyt ryntää vähän matkan päähän yksin nukkumaan. Muut sen sijaan nukahtavat siihen missä sattuvat olemaan. Meg sattuu olemaan usein ensimmäisenä valmis... Suursyömäri.

Kuvia

Finaali

Saldo: neljä tyytyväistä vaikkakin pientä pentua.

Syntymäjärjestys:
Meg 320g narttu
2 300g uros
3 270g uros
4 290g uros
Näillä näkymin vielä numeroilla kulkevien nimiksi tulee jossain järjestyksessä Glen, Fly ja Mac. Nimeäminen tapahtuu perinteikkäiden bordercollienimien mukaan, nimet saatu isds-rekisteritiedoista :)

Huh, huomenna lisää ja kuviakin. Nyt on vuorokausi jännäilty ja monta valvottu... Vihdoin unta!

Pentuja pentuja

Ensisupistusten jälkeen seurasi kymmenen tunnin suvantovaihe. Kovasti on koira riehunut, läähätys on ollut jatkuvaa ja pesälaatikkoa on kurmuutettu olan takaa... Eläinlääkäreille on soiteltu ja tilannetta spekuloitu. Viimein klo 19.45 syötin koiralle iltaruoan ja alettiin suunnittelemaan nukkumista, kun ulkona käydessä alkoi vimmattu supistelu. Kaiki oli ihmeissään, ja en oikein itsekään ollut ajan tasalla... Sisälle tultaessa se meni pentulaatikon kautta keskelle olohuonetta ponnaamaan, ja johan sieltä pentu pilkisti! Pentu ja koira raahautuivat pentulaatikkoon, ja saatiinhan sieltä pentuja pihalle asti. Kolme on nyt tullut ja lisää odotellaan.

H-hetket

Oli synkkä ja myrskyinen yö. Hämärästä nurkasta kirjahyllyn vierestä kuului läpi yön pimeimpien hetkien raivokasta läähätystä satunnaisin väliajoin. Koirapsykologi Antti vartioi vuoroa vaihtamatta koiran käyttäytymistä ja dokumentoi mielessään jokaisen käänteen. Koiran näkökulmasta tärkein funktio Antilla lie ovenavaajana, sillä ulkoilma kelpasi usein.
Aamunkoi.
Nyt tapahtuu! Koira ollut hermona eilisestä saakka, yö meni ulkona rampatessa, inistessä ja pesää tehdessä. Nyt supistelee voimakkaasti ja Eläinlääkäri Olli on matkalla tarvittaessa pelastamaan päivää. Ylikätilö Rami lipittää kahvia pöydän ääressä ja minä naputtelen tätä tiedotusta yli vuorokauden samoilla silmillä taivaltaneena. Ihan seesteinen on meininki. Kaiki tekee ainakin tässä vaiheessa kaiken työn :) Let's hope it's all ok