Pennut ovat nyt olleet kodeissansa jo pidemmän aikaa. Luovutukset meni loistavasti, mitä nyt vähän Glen (nyk. Romeo) ja Mac (nyk. Tota) murjotti minulle kun ensimmäisen kerran luovutuksen jälkeen nähtiin... Pesästälento sujui myös emon kannalta hyvin: se otti aika piakkoin isosiskon roolin Caton kanssa, ja mitään suurempaa ikävää ei ollut havaittavissa. Cato otti aika vakavasti Totan lähdön, mm. viimeksi kun olivat kylässä ja lähtivät, niin Caton uikutuskonsertista ei meinannut tulla loppua. Noh, sitten emo toi riepulelun ja ikävä unohtui leikkiessä.
Megillä ja Romeolla on blogit:
Meg: http://teeritientassut.webs.com/
Romeo: www.bcromeon.blogspot.com
Tota on J:n hyvissä käsissä, ja tulevat keskiviikkona Taitavien Tassujen pentukouluun johon osallistutaan myös Caton kanssa. Saapa nähdä mitä tulee harjoituksista, Cato ja Tota on edelleen aikamoisen kovia ottamaan mittaa toisistaan! :)
Sain inspiraation tämän kirjoittamiseen siitä, että näin tänään Kaikin ja Caton leikkivän ensimmäistä kertaa säädyllistä paimennusleikkiä. Tähän saakka ne on lähinnä nujunneet keskenään, juosseet keppien ja lelujen kanssa, sekä väijyneet ilman sen kummempaa tarkoitusta. Nyt oli kunnon takaa-ajo ja pysäytys, ja sitten paikallaan tarkoituksenmukaista "älä liiku"-tuijotusta. Selvästi molemmat nauttivat siitä, Kaiki on tuohon päättömään pentusähellykseen jo pikkuisen väsähtänyt.
Nyt on ohjelmassa tehokasta koulutusta ennen murrosiän koittoa! Keskiviikkona pentukouluun, perjantaina rabies-rokotukseen jne... Puuhaa riittää. Caton koulutus on edistynyt ihan ok, kodin säännöt on rutiinia ja luoksetulot ym. on kohtuullisen varmoja. Kodin sääntöjä se on oppinut Kaikilta, joten siinä on työtaakkani ollut aika vähäinen. Kovasti tuo kuuntelee mitä sille sanotaan, ja kaikki uusi on vieläkin mielenkiintoista :) Käsittämätön kunto sillä on, käytiin Laajavuoressa umpihangessa parin tunnin lenkki ja silti illalla piti lähteä uudestaan kävelylle kun virtaa riitti liiaksi asti. Joka päivä otetaan kahdestaan tottelevaisuuslenkki, josta se tykkää kyllä kovasti. Muille lenkeille otetaan Kaiki, ja kaksikko juoksee pää kolmantena jalkana eessuntaassun. Mukavaa.
Tuesday, 16 February 2010
Saturday, 21 November 2009
Pentu-update
Lääkärissä käytiin kuluneella viikolla Palokassa, ja hyväähän siitä seurasi. Pennut on sirutettu ja todettu reippaiksi epeleiksi. Matkat eessuntaassun meni hyvin, saivatpahan vähän totutella automatkustukseen. Mitä nyt vähän kuskilla korvat soi kun keksivät laulella äänissä koko matkan... Samalla reissulla käytiin sitten Macin tulevassa kodissa koko poppoolla, hyvin meni sekin. Reippaasti suhtautuvat uusiin kokemuksiin :)
Lähtö lähestyy Glenille ja Megille. Torstaina käydään Viitaniemessa silmiä peilailemassa ja sitten se onkin adieu Glenille! Meg poistunee sitten perjantaina kohti etelää, jäljelle jää lähtevistä enää Mac. Eipä noita malttais vielä mihinkään päästää, kun niillä on niin mukavaa keskenään :) Veikkaanpa kuitenkin että sitten ens viikon loppupuolella alkaa olla meno niin vilkasta ja lähipaikat tutkittu että on ihan hyväkin että saavat täysin uusia virikkeitä taas. Ollaan nimittäin siirrytty ulkoillessa etupihalta jo lähimetsikköjä ja takapihoja koluamaan!
Lähtö lähestyy Glenille ja Megille. Torstaina käydään Viitaniemessa silmiä peilailemassa ja sitten se onkin adieu Glenille! Meg poistunee sitten perjantaina kohti etelää, jäljelle jää lähtevistä enää Mac. Eipä noita malttais vielä mihinkään päästää, kun niillä on niin mukavaa keskenään :) Veikkaanpa kuitenkin että sitten ens viikon loppupuolella alkaa olla meno niin vilkasta ja lähipaikat tutkittu että on ihan hyväkin että saavat täysin uusia virikkeitä taas. Ollaan nimittäin siirrytty ulkoillessa etupihalta jo lähimetsikköjä ja takapihoja koluamaan!
Friday, 20 November 2009
Osaamispäivitys
Hei vaan hei!
Nyt on enempi aikaa kulunut koirien kanssa säheltämiseen kuin blogikirjoitteluun, mutta koitanpa nyt toimittaa aikaisemmatkin ilmoitusluontoiset asiat tässä. Ensin kuitenkin tahdon ylpeänä ilmoittaa, että pennut ovat paimenkoiria!
Selvennysosa: koirat on oppineet paimentamaan toisiaan. Kaiki on niille antanut collie-silmää jo muutaman päivän ajan, ja hyvin tuntuu tarttuvan. Aluksi homma pelasi vähän kehnosti, kun yksi tuijotti toista ja toinen kolmatta, ja katsekontaktia ei oikein syntynyt. Nyt kuitenkin homma pelaa jo aivan kiitettävästi, ja pennut pysäyttelee toisiaan jo ihan aikuismaisesti. Mitä nyt vähän hampaita käyttelevät sillon tällöin kun leikki lähtee lapasesta.
Huomattavaa: kahelit luulevat valkoisia kenkiäni pimeässä lampaiksi, ja paimentavat paremman puutteessa niitä ;)
Kaiki opettaa pikkusia nyt ammattimaisin elkein. Hurjemmat tappelut se käy lopettamassa murinalla, ja tarvittaessa ottaa lainsuojatonta pentua niskastakin kiinni. Imettämisestä se ei enää kauheasti perusta, joten pennut ovat tuomitut Antin keittiön armoille. Ruokaa menee pentusille nelisen kertaa päivässä, jonka jälkeen lakisääteinen ulkoiluriehu ja nokkaunet. Ulostetta ei sisälle enää juurikaan tule, paitsi yöaikaan... Virtsaa tietysti enemmän. Hyvin ovat hoksanneet päivärutiinin.
Pennuilla on jo useampia temppuja repertuaarissaan. Joka jantteri osaa tulla luokse käskystä (tulevat lähes poikkeuksetta ja ilman muuta palkkaa kuin ikuinen kiitollisuuteni!), jotkut jopa istua, ja koko katras ymmärtää käskyn "sisälle". Kaiki paimentaa pitäen koko jengiä koossa pihalla, joten minulle jää vain päätöksenteon rooli. Helppoja heppuja, koko sakki.
Ketteryys on kehittynyt valtavasti, ja kaikki koittavat jatkuvasti uusia juttuja. Etuportaita eivät pääse ylös kuin ryömimällä, mutta silti koittavat aina ensin hypähtämällä :) Ehkä ne jo huomenna loikkii ne ylös. (Portaat on ihmisellekin vähän turhan korkeat)
Mielenkiintoista on uloslähdön proseduuri. Poikkeuksetta käy niin, että syömisen jälkeen Meg ja Mac ennakoivat ulkoilutusta menemällä piiloon. Ilmeisesti osoittavat mieltään, kun kannan niitä jonkin matkaa ennen ulko-ovea. Glen ja Fly(Cato) juosta jolkottavat iloisena vastaan heti kun on ruokakuppi tyhjennetty, ja ilosta vinkuen nuhjottavat koko kantomatkan ulko-ovelle.
Tämä tältä kerralta, koitan kirjoittaa jonkinsorttista luonne-analyysiäkin ennen luovutusta! Tässähän ei enää ole kuin viikko aikaa...
Nyt on enempi aikaa kulunut koirien kanssa säheltämiseen kuin blogikirjoitteluun, mutta koitanpa nyt toimittaa aikaisemmatkin ilmoitusluontoiset asiat tässä. Ensin kuitenkin tahdon ylpeänä ilmoittaa, että pennut ovat paimenkoiria!
Selvennysosa: koirat on oppineet paimentamaan toisiaan. Kaiki on niille antanut collie-silmää jo muutaman päivän ajan, ja hyvin tuntuu tarttuvan. Aluksi homma pelasi vähän kehnosti, kun yksi tuijotti toista ja toinen kolmatta, ja katsekontaktia ei oikein syntynyt. Nyt kuitenkin homma pelaa jo aivan kiitettävästi, ja pennut pysäyttelee toisiaan jo ihan aikuismaisesti. Mitä nyt vähän hampaita käyttelevät sillon tällöin kun leikki lähtee lapasesta.
Huomattavaa: kahelit luulevat valkoisia kenkiäni pimeässä lampaiksi, ja paimentavat paremman puutteessa niitä ;)
Kaiki opettaa pikkusia nyt ammattimaisin elkein. Hurjemmat tappelut se käy lopettamassa murinalla, ja tarvittaessa ottaa lainsuojatonta pentua niskastakin kiinni. Imettämisestä se ei enää kauheasti perusta, joten pennut ovat tuomitut Antin keittiön armoille. Ruokaa menee pentusille nelisen kertaa päivässä, jonka jälkeen lakisääteinen ulkoiluriehu ja nokkaunet. Ulostetta ei sisälle enää juurikaan tule, paitsi yöaikaan... Virtsaa tietysti enemmän. Hyvin ovat hoksanneet päivärutiinin.
Pennuilla on jo useampia temppuja repertuaarissaan. Joka jantteri osaa tulla luokse käskystä (tulevat lähes poikkeuksetta ja ilman muuta palkkaa kuin ikuinen kiitollisuuteni!), jotkut jopa istua, ja koko katras ymmärtää käskyn "sisälle". Kaiki paimentaa pitäen koko jengiä koossa pihalla, joten minulle jää vain päätöksenteon rooli. Helppoja heppuja, koko sakki.
Ketteryys on kehittynyt valtavasti, ja kaikki koittavat jatkuvasti uusia juttuja. Etuportaita eivät pääse ylös kuin ryömimällä, mutta silti koittavat aina ensin hypähtämällä :) Ehkä ne jo huomenna loikkii ne ylös. (Portaat on ihmisellekin vähän turhan korkeat)
Mielenkiintoista on uloslähdön proseduuri. Poikkeuksetta käy niin, että syömisen jälkeen Meg ja Mac ennakoivat ulkoilutusta menemällä piiloon. Ilmeisesti osoittavat mieltään, kun kannan niitä jonkin matkaa ennen ulko-ovea. Glen ja Fly(Cato) juosta jolkottavat iloisena vastaan heti kun on ruokakuppi tyhjennetty, ja ilosta vinkuen nuhjottavat koko kantomatkan ulko-ovelle.
Tämä tältä kerralta, koitan kirjoittaa jonkinsorttista luonne-analyysiäkin ennen luovutusta! Tässähän ei enää ole kuin viikko aikaa...
Thursday, 12 November 2009
Nimiä ja koteja
Hihhei, nyt on kodit koirille. Nimetkin pitäis laittaa pentueilmoitukseen, hmm.........
1. Meg. -> Perheelle O.
2. Glen. -> Perheelle K.
3. Cato/Flight/Fly/aaaaaaargh mikä nimeksi? -> jää minulle
4. Mac. -> Perheelle G.
Ulkoiltu on runsaasti, ja se tuntuu pikkukavereille kelpaavan. Noista tulis vaikka valjakkokoiria kun niin paljon lumesta tykkäävät... Meininki: massuun safkaa, ulos pomppimaan ja säheltämään, sisälle nukkumaan ja taas syödään. Koiran elämää.
1. Meg. -> Perheelle O.
2. Glen. -> Perheelle K.
3. Cato/Flight/Fly/aaaaaaargh mikä nimeksi? -> jää minulle
4. Mac. -> Perheelle G.
Ulkoiltu on runsaasti, ja se tuntuu pikkukavereille kelpaavan. Noista tulis vaikka valjakkokoiria kun niin paljon lumesta tykkäävät... Meininki: massuun safkaa, ulos pomppimaan ja säheltämään, sisälle nukkumaan ja taas syödään. Koiran elämää.
Wednesday, 11 November 2009
Subscribe to:
Posts (Atom)
